Kaikki mitä organisaatio saa aikaan, syntyy jäsenten toiminnassa. Tämä pätee myös oppimiseen, kutsutaan prosessia sitten organisaation oppimiseksi tai lopputuloksen mukaan oppivaksi organisaatioksi. Käsitteestä riippumatta olennainen kysymys kuuluu: miten jäsenten oppimisesta tulee organisaation oppimista? Oppiiko organisaatio automaattisesti jäsenten oppiessa?
 
Yhteistä syntyy jakamalla

Käsitykseni mukaan organisaation oppiminen on nelivaiheinen tapahtumaketju, joka voi katketa missä vaiheessa tahansa. Näin ketju etenee:

Vaihe 1
Jäsen oppii tiedon tai taidon, jota kellään organisaatiossa ei ole. Organisaatio ei opi mitään.

Vaihe 2
Jäsen soveltaa oppimansa työnsä ja organisaation tarpeisiin, jotta voi hyödyntää sitä. Organisaatio ei vieläkään opi mitään.

Vaihe 3
Oppinut jäsen kertoo oppimansa toiselle jäsenelle eli jakaa osaamistaan. Nyt organisaatio oppii, kun tieto osaamisesta ja osaajasta leviää.

Vaihe 4
Toinen jäsen tulkitsee ja soveltaa ensimmäisen jäsenen jakamaa osaamista omaan työhönsä. Nyt organisaatio oppii, kun osaamisen käyttäminen leviää. (Onko organisaatio oppinut riittävästi, riippuu sen tarpeista: riittääkö sille, että kaksi jäsentä hallitsee tämän osaamisen.)

Organisaatio siis oppii, kun jäsenet jakavat tietoja ja taitoja eli osaamista keskenään. Silloin yhden osaamisesta tulee yhteistä ja dynaamista.

Tietämisen ja tekemisen tasot

Vaiheista käy selville, että organisaation oppimisessa on kaksi ”tasoa”: tietämisen (vaihe 3) ja tekemisen (vaihe 4) tasot. Tietämisen tasolla eli lähtötasolla ollaan, kun osaamista jaetaan jäsenten kesken. Jakamisessa selviää, mitä osaamista organisaatiossa on ja kuka osaa mitäkin.

Tekemisen tasolla ollaan, kun (ko. osaamista tarvitsevat) jäsenet käyttävät jaettua osaamista eli soveltavat sitä työhönsä. Osaaminen hyödyttää organisaatiota yhteisessä toiminnassa. Se antaa uusia mahdollisuuksia myös osaamisen kehittämiseen.

Jäsenten oppimisesta ei siis automaattisesti seuraa organisaation oppimista. Lisäksi vaaditaan yhteistyötä osaamisen hankkimisessa, jakamisessa, käyttämisessä ja kehittämisessä. Tähän jäsenet tarvitsevat kykyjä, halua ja mahdollisuuksia, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, kannustusta, aikaa, toimintatapoja ja työkaluja. Toisin sanoen, organisaation oppimista rakennetaan suunnitelmallisella toiminnalla ja johtamisella.