”Osaaminen on yrityksemme tärkein voimavara”, siinä yksi yrityselämän kuluneimpia lauseita. Mutta miten hyvin tämä voimavara on yrityksessä hanskassa ja kuka kantaa siitä vastuun? Kuka tietää, mitä osaamista yrityksessä on ja onko osaajia riittävästi? Miten osaamista strategisesti kehitetään? Miten henkilöstö jakaa osaamistaan?
”Osaaminen on yrityksemme tärkein voimavara”, siinä yksi yrityselämän kuluneimpia lauseita. Mutta miten hyvin tämä voimavara on yrityksessä hanskassa ja kuka kantaa siitä vastuun? Kuka tietää, mitä osaamista yrityksessä on ja onko osaajia riittävästi? Miten osaamista strategisesti kehitetään? Miten henkilöstö jakaa osaamistaan?
Tutkimuksen* perusteella voi päätellä, että harvassa suomalaisessa yrityksessä osataan vastata kaikkiin näihin kysymyksiin. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa meneillään oleva Aineeton pääoma ja arvonluonti -tutkimus selvittää yritysten osaamista, sen johtamiskäytäntöjä ja niiden vaikutuksia yritysten suorituskykyyn.
Tutkimuksen mukaan yritysten kyky luoda arvoa aineettomasta pääomasta, muun muassa osaamisesta, pohjautuu ennen kaikkea johtamiskyvykkyyteen. Se tarkoittaa kykyä johtaa ihmisiä ja heidän osaamistaan, ja sen varaan rakentuvat osaamisen erilaiset johtamiskäytännöt. Tekniset ratkaisut, IT-käytännöt, patentit jne. eivät siis yksin riitä tuottamaan aineettomasta pääomasta kilpailuetua. Lisäksi tarvitaan osaajien eli ihmisten johtamista.
Tulosten** mukaan osaamisen johtamiskäytännöissä on suomalaisissa yrityksissä eniten parannettavaa
osaamisen kytkemisessä yrityksen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen
henkilöstön kannustamisessa osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen
vastuutahojen selkeässä määrittelyssä.
Tutkimuksen vertailumaat ovat Espanja, Italia, Kiina ja Venäjä. Vertailussa Suomi jää viimeiseksi sekä osaamisen strategisessa johtamisessa että osaamisen jakamiseen kannustamisessa.
Suomen kannalta positiivinen, tosin ei kovin yllättävä, tulos on suomalaisyritysten henkilöstön korkea koulutustaso ja ammattitaito. Suomalaiset yritykset kehittävät yksittäisten henkilöiden ammatillista osaamista jatkuvasti ja myös rekrytointi hoidetaan mallikkaasti. Näillä alueilla Suomi sijoittuu tutkimuksen vertailussa ykköseksi.
Arkielämän realiteetit ja tutkimuksen tulokset kohtaavat ehkä harvoin, mutta teot puhuvat aina enemmän kuin sanat. Jos suomalaiset yritykset ihan tosissaan pitäisivät osaamista tärkeimpänä voimavaranaan, osaaminen olisi ylimmän johdon vastuualueen lempilapsi ja silmäterä. Osaamisen johtamisessa panostettaisiin niille osa-alueille, joilla on eniten parantamisen varaa. Tutkimuksen perusteella siis huolehdittaisiin osaamisen kytkemisestä strategiseen johtamiseen ja henkilöstön osaamisen jakamisen suunnitelmallisesta tukemista.
Olisiko aika siirtyä kuluneista lauseista ja sanoista tekoihin?
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
* Aino Kianto, Mika Vanhala, Paavo Ritala ja Henri Inkinen: Tietopääoman nykytilasta Suomessa ja neljässä vertailumaassa, Tietoasiantuntija-lehti 3/2014 (ei verkossa vapaasti luettavissa).
** Tulokset perustuvat 260 suomalaisen yrityksen HR-johtajan tai -päällikön haastatteluun. Yritysten henkilömäärä on yli 100 ja ne edustavat eri toimialoja. Haastattelut tehtiin syksyllä 2013.