Yhteistyö auttaa pois vanhoilta urilta
 
Organisaatiossa dialogi voi auttaa huomaamaan ja vähentämään kaavamaista, tehottomaksi tai jopa haitalliseksi käynyttä toimintaa. Uraudumme helposti tuttuihin tapoihin, puheenaiheisiin ja näkökulmiin: huomaamme asioita, jotka sopivat odotuksiimme näkemättä muutoksia, jotka vaativat uudenlaista ajattelua, reagointia ja toimintaa. Dialogi auttaa meitä katsomaan itseämme, organisaatiota ja sen ympäristöä uusin silmin, löytämään tarpeita ja mahdollisuuksia kehittymiseen.
 
William Isaacsia lainaten dialogi pyrkii ”yksin ajattelusta yhdessä ajatteluun”. (Lainaan jälleen Isaacsia. Hänen kirjansa dialogista on perusteellisin minkä tiedän. On vahinko, ettei sitä ole suomennettu.) Hänen mukaansa dialogi perustuu neljään taitoon, joista tässä lyhyt ja käytännönläheinen kuvaus.

Kuunteleminen

• Dialogin lähtökohta on muiden näkemysten ja niiden taustalla olevien merkitysten ymmärtäminen (mikä ei tarkoita tai edellytä samaa mieltä olemista).
• Keskity kuuntelemaan muita mieli avoimena sen sijaan että poimit puheesta vain omia käsityksiäsi tukevat argumentit ja jätät muut huomiotta.
  Varmista että ymmärrät oikein:” Tarkoitatko että...”, ”Tähän mennessä olet puhunut...” jne.

Kunnioittaminen

Uudistumiseen tarvitaan jokaisen panosta, työroolista tai organisatorisesta asemasta riippumatta. Kaikkien näkemykset ovat yhtä arvokkaita ja jokainen saa sanoa sanottavansa.

• Kunnioita toisten näkemyksiä: he eivät ole väärässä, jos ovat kanssasi eri mieltä.
• Kohtele kaikkia tasavertaisesti.
• Anna tunnustusta osaamisesta, kiitä hyvästä työstä tai ideasta jne.

Ilmaiseminen

Kaikki aiheeseen liittyvät seikat pyritään saamaan esiin, myös ongelmat ja epäonnistumiset, vaikka ne olisivat henkilökohtaisiakin. Rehellinen itsensä ilmaiseminen vaatii rohkeutta ja luottamusta.

• Puhu spontaanisti kaikesta asiaan kuuluvasta.
• Rohkaise muita keskusteluun: ”Mitä ongelmia tähän liittyy?”, ”Mitä kokemuksia teillä on?”
• Rakenna luottamusta neuvomalla ja auttamalla.

Viivyttäminen

Tarkoitus on löytää uusia, erilaisia näkökantoja. Siksi omasta näkemyksestä päättämistä ja sen sanomista viivytetään. Omaa näkemystä ollaan myös valmiita muuttamaan.

• Ota selvää muiden näkökannoista etsimättä tukea omallesi: ”Miksi meidän pitää jatkaa keskustelua?”, ”Mitä on jäänyt huomaamatta?”, ”Mitä muita mahdollisuuksia on?”
• Voit kysyä itseltäsi: ”Miksi olen tästä niin varma?”, ”Mitä tapahtuu jos myönnyn?”

Taustalla organisaation kulttuuri

Saattaa olla, että tämä neljän taidon lista vinkkeineen antaa asiasta liian yksinkertaisen ja helpon kuvan. Kuuntelemista, kunnioittamista, ilmaisemista ja viivyttämistä kun ei opita yhdessä yössä tai yhdessä palaverissa. Vähitellen niitä voi kuitenkin ottaa haltuun. Lisähaastetta tuo se, että jokaisen palaveeraajan on osallistuttava – kukaan ei voi opetella dialogitaitoja tai yhdessä ajattelemista yksinään. Tässä tulee kuvaan myös organisaation kulttuuri: millaisen vuorovaikutuksen se mahdollistaa ja millaiseen kannustaa?

Lähde
Isaacs, William: Dialogue and the Art of Thinking Together, Random House Inc., New York 1999.